Moottoripyörä oli aikanaan auton kaltainen liikkumisen mahdollistaja. Ennen autojen halpenemista moottoripyörä oli Suomessakin erityisesti kesäaikaan tärkeä työjuhta, jolla kuljettiin niin harrastuksiin kuin töihinkin. Maamme ilmasto ja vaurastuminen ovat kuitenkin saaneet aikaan sen, että nykyään moottoripyöriä käytetään enimmäkseen vauhdin hurman kokemiseen. Kuitenkin esimerkiksi Itä-Aasiassa kadut ovat lähes täynnä moottoripyöriä.
Harley-Davidson
Kuten Helsingin Sanomat kertoo, on ikoninen amerikkalainen prätkämerkki Harley-Davidson joutunut politiikan hampaisiin Euroopan unionin asetettua moottoripyörille tullimaksuja vastalauseena Yhdysvaltojen asettamille tulleille. “Harrikka” on jonkinlainen amerikkalaisuuden symboli, samaan tapaan kuin vaikkapa kello viiden tee on englantilaisuuden symboli. Harrikan tarina sai alkunsa vuonna 1903, jolloin yhtiö perustettiin Milwaukeen kaupungissa. Jo 1910-luvulla alkoi vienti Japaniin, jota on perinteisesti pidetty haastavana vientimarkkinana. 1930-luvulla Harrikkaa vaivasi Amerikan suuri talouslama, ja murheita toi myös japanilaisten valmistajien rynnistäminen motskarimarkkinoille.
Vuonna 1986 Harrikka meni pörssiin. 1980-luvulla yhtiö ajoi aktiivisesti tulleja isoille Japanista tuoduille prätkille, mutta tilanteen parannuttua se pyysi tullien purkamista. 1990- ja 2000-luvulla yhtiö perusti uusia tuotantolaitoksia ja laajensi olemassa olevia tehtaita. Vuonna 2013 yhtiö täytti komeat 110 vuotta.
Honda
Jos Harrikka on erittäin tärkeä amerikkalaisille, ei Honda ole yhtään sen vähemmän tärkeä japanilaisille. Yritys on maailman suurin moottorinvalmistaja ja moottoripyörävalmistaja. Motskareiden lisäksi Honda valmistaa paljon muutakin, kuten autoja, perämoottoreita ja robotteja.
Nykyään yleistymässä on työssäkäynnin ja yksityisyrittäjyyden välimuoto kevytyrittäjyys, mutta Hondan alkuaikoina yrittäjän ajat olivat kovat. Hondan perustaja Soichiro Honda aloitti valmistamaan autonosia, ja onnistui saamaan sopimuksen Toyotan kanssa. Tämä sopimus kuitenkin kaatui osien surkeaan laatuun. Tästä motivoituneena Honda alkoi tutkimaan asioita vimmatusti ja kiersi ympäri Japanin tehtaita. Lopulta sodan keskellä vuonna 1941 pystyttiin valmistamaan hyväksyttävän laatuisia osia.
Sodan melskeissä valtiovalta kiinnostui Hondan yrityksestä, ja hänet pudotettiin pois toimitusjohtajan pestistä. Vuonna 1944 amerikkalainen pommikone tuhosi erään Hondan tehtaista ja vuonna 1945 maanjäristys vei toisen tehtaan. Tämä vei Hondan kiperään tilanteeseen, ja hän joutui myymään tehtaiden jäänteet Toyotalle. Saadulla rahalla hän perusti tutkimuskeskuksen.
Tämä päätös oli menestyksekäs Hondalle. Vain 12 henkilön voimin hän kykeni valmistamaan moottoroituja polkupyöriä sota-ajan jäänteistä. Sota-ajan moottoreiden loputtua Honda teki oman kopiomoottorin ja kehitti sitä eteenpäin. Vuonna 1949 valmistettiin ensimmäinen moottoripyöräksi kutsuttava kulkupeli, ja jo vuonna 1964 Hondasta tuli maailman suurin moottoripyörävalmistaja.
1960-luvulla Honda kehitti ensimmäisen autonsa, ja laajensi toimintaansa ympäri maailman. 1990-luvulla yritystä kohtasi suuri suru perustaja Soichiro Hondan menehtyessä. Samaan aikaan muut japanilaiset autonvalmistajat kehittyivät vauhdilla, ja Honda oli vakavassa kriisissä. Yritys kuitenkin selvisi, ja menestyy edelleen.
KTM
KTM ei ole maailman tunnetuimpien moottoripyörämerkkien joukossa, mutta se on Suomen suosituimpia moottoripyöriä. Sen nimi tulee sanoista Kronreif, Trunkenpolz, Mattighofen, joista ensimmäiset kaksi sanaa ovat yhtiön alkupuolella vaikuttaneita henkilöitä ja Mattighofen puolestaan yhtiön kotipaikka.
Vuonna 1934 Johann Trunkenpolz perusti autokorjaamon Mattighofeniin. Tämä paja tunnettiin nimellä Kraftfahrzeug Trunkenpolz Mattighofen. Toisen maailmansodan aikana yhtiön toiminta kukoisti dieselmoottoreiden korjaustoiminnan myötä, mutta sodan jälkeen asiakasmäärä väheni. Niinpä Trunkenpolz alkoi valmistaa omia moottoripyöriään, joiden sarjatuotanto alkoi vuonna 1953.
KTM:n pyörät osoittautuivat menestyksekkäiksi ratamoottoripyöräilyn saralla, ja yritys laajensi tuotantoaan. 1970- ja 1980-luvuilla alkoi moottoreiden ja jäähdyttimien tuotanto. 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alussa yritys ajautui vaikeuksiin, ja yritys ajautui lopulta konkurssiin vuonna 1991.
Vuonna 1992 yritys järjesteltiin uudelleen, ja eri toiminnot erotettiin toisistaan. Vuonna 1995 ostettiin ruotsalainen Husaberg ja vuonna 2013 Husqvarnan prätkät BMW:ltä. Vuonna 2013 intialainen Bajaj Auto omisti yrityksestä 48 prosenttia.